Joonas valmistui Lempäälän lukiosta vuonna 2007. Bioteknologian maisteriksi hän valmistui kevään 2011 aikana. Tammikuussa 2011 uramahdollisuudet veivät Joonaksen Turkuun ja sille tielle hän on jäänyt. Työn vastapainona Joonas kertoo nauttivansa ulkona tapahtuvista aktiviteetista, kuten retkeilystä ja pyöräilystä. Pyöräilyyn hurahtanut Joonas ilmoittautuikin menneen vuoden aikana Team Rynkeby:n Turun joukkueeseen. Harjoittelu huipentui viime kesänä 2022 Turku-Pariisi hyväntekeväisyyspyöräilyyn. Tämä ensimmäinen ultrapyöräily ei suinkaan ole jäämässä Joonaksen viimeiseksi.
Tilaisuuksiin tarttumista ja suunnitelmien muutoksia
Lukiossa Joonasta olivat kiinnostaneet erityisesti fysiikka, kemia ja biologia, mutta kliininen lääketiede ei tuntunut hänen kutsumukseltaan. Bioteknologian opintosuuntauksessa sen sijaan yhdistyi mukavasti kaikki häntä kiinnostavat aineet ja Joonas pallotteli ajatuksella tutkijan urasta.
Joonas muistelee maisteriopintojen pääainesuuntauksia olleen siihen aikaan olemassa 5 kappaletta. Näistä pääaineista Joonasta kiinnosti eniten biobisnes, sekä molekyylibiologia ja hän päätyikin suorittamaan molemmista pääaineista kaikki pakolliset opinnot.
Ura omalla alalla alkoi 3. vuoden opintojen jälkeisenä kesänä, kun Joonas haki yliopiston kesätyöstipendiä ja sai paikan Markku Kulomaan tutkimusryhmästä. Luonnollisena jatkumona kesälle, Joonas aloitti 4. vuoden syksyllä gradunsa tähän samaiseen tutkimusryhmään, ohjaajinaan Markku Kulomaa sekä Vesa Hytönen. Työt jatkuivat seuraavana kesänä apurahalla.
Samalla kun Joonas viimeisteli gradua 5. opiskeluvuotena, Vesa Hytösen tuttava välitti eteenpäin työpaikkailmoitusta äitiyslomasijaisuudelle Turussa sijaitsevaan yritykseen, Aqsensille. Joonaksen suunnitelmissa oli jatkaa orastavaa tutkijanuraansa hakemalla väitöskirjapaikkaa EMBL:stä Saksasta, mutta haku sinne oli vasta kevättalvella ja itse työssä voisi aloittaa vasta seuraavana syksynä. Joonas näki Aqsensissa tilaisuuden käyttää väliin jäävä aika hyödyksi ja oppia jotain uutta. Niinpä Joonas laittoi työhakemuksen menemään, valikoitui haastatteluun ja sai ensimmäisen määräaikaisen työpaikkansa teollisuuden puolelta.
Tapahtumia seurasi muutto Turkuun. Kevät 2011 kului päivätöissä Aqsensillä ja illat Gradun kirjoituksessa. Joonaksen työnimikkeenä oli tuolloin Tuotekehityskemisti. Tuotekehityskemistin työnkuvaan kuului erilaisten kaupallisten määritysmenetelmien kehittäminen, perustuen yliopiston tutkimukseen kemiallisesta sormenjäljestä eri kemiallisille yhdisteille. Työ tehtiin pääasiassa labrassa, jota seurasi tulosten analysointi.
Gradun kokeellinen osa oli jo valmistunut ennen Joonaksen muuttoa Turkuun, mikä mahdollisti työnteon Aqsensilla. Gradu valmistui kevään aikana ja kesällä 2011 Joonas sai paperinsa ulos yliopistolta. Joonas muistelee, ettei kokenut gradun kirjoitusta yhdistettynä työelämään rankaksi. Silti hän suosittelee, että gradu kannattaa kirjoittaa ennen työelämää. Vaarana nimittäin on, että työelämä vie mennessään ja opinnäytetyö venyy tai jää tekemättä. Joonas on jälkikäteen kiitollinen silloisille esimiehilleen, jotka rajasivat valmistumisen ehdoksi vakinaisen työpaikan saamiselle.
Joonas osallistui kevään aikana EMBL:n haastatteluun, niin kuin oli suunnitellut. EMBL:stä tarjoutui paikka ja edessä oli valinta. Yrityspuoli oli kuitenkin alkanut kiehtoa Joonasta ja lopulta Joonas päätyi siihen, että hänellä olisi enemmän opittavaa sillä saralla.
Urapolku Aqsensilla
Joonas kotiutui nopeasti Turkuun ja pitääkin Turkua hyvin samankaltaisena kaupunkina verrattuna edelliseen kotikaupunkiinsa Tampereeseen. Kun kysyimme häneltä alamme työtilanteesta Turussa, Joonas kehuu Turussa olevan muutama isompi firma kuten PerkinElmer ja Bayer, mutta myös pienempiä bioalan yrityksiä löytyy.
Aqsensilla Joonas viihtyi 7 vuotta. Ensimmäiset 2–3 vuotta hän toimi kemistinä, jonka jälkeen hän eteni esimiestehtäviin. Esimiesasemassa Joonas johti Turun tuotekehityskemian yksikköä ja toimi esimiehenä tuotekehityskemisteille. Aivan Aqsens-uransa loppuvaiheilla Joonaksen oma esimies eläköityi ja hän toimi hetken CTO, “Chief technology officer”, roolissa.
Joonas muistelee ajan olleen mielenkiintoinen. Aqsens oli tuolloin päätynyt tekemään öljy- ja kaasuteollisuuden pikatestejä, johon liittyvä teknologia myytiin lopulta Kemiralle. Kun menestynein teknologia oli myyty, aloitti Aqsens uutta tuotekehitysprosessia. Tämä tarkoitti, että firmaa alettiin rakentamaan uudestaan lähtöpisteestä. Tässä kohtaa Joonas päätti, että oli aika siirtyä start up- maailmasta uusiin haasteisiin.
Joonas etsi työpaikkoja isommista firmoista ja onnekseen potentiaalisia vaihtoehtoja löytyi useita. Vaihtoehdoista karsiutui parhaaksi turkulainen yhtiö PerkinElmer, jossa Joonas aloitti työt projektipäällikkönä vuonna 2018.
Nykyinen työ PerkinElmerillä
Projektipäällikön roolissa Joonaksen vastuulla oli tuotekehitysprojektien johtaminen, kuten aikataulussa pysyminen, laadun varmistaminen, projektin riskien hallinta, sekä kehitteillä olevaan lääkinnälliseen laitteeseen liittyvien riskien hallinta. Hänen kuului myös seurata, että projekti noudattaa yrityksen sisäisiä prosesseja, jotta lopputuote olisi lainsäädännöllisesti vaatimustenmukainen. Tuote, joka on noudattanut vaadittuja prosesseja, voidaan rekisteröidä ja se kestää ulkopuolista tarkastelua laitteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Projektipäällikön työnkuvaan kuului vielä näiden asioiden lisäksi oman tiimin tukeminen ongelmanratkaisussa, sekä huolehtiminen tiedonkulusta ihmisten välillä.
Nykyään Joonas on PerkinElmerillä “R&D Department Leader”, eli tuotekehityksen osasatopäällikkö. Osastopäällikkö vastaa määritysmenetelmien kehittämisestä, osaston toiminnasta, määrättyjen projektien seurannasta ja edistämisestä. Osastopäällikön työnkuvaan liittyy myös ihmisten kehittäminen ja sparraus vastuu. Suoria alaisia Joonaksella on tällä hetkellä 15. Hän varmistaa, että alaisilla on kaikki mitä tarvitsevat työnsä tekemiseen ja että heillä on tavoitteet projektin suhteen, sekä toimintatavat kunnossa.
Joonaksen tuotekehitysprojektit PerkinElmerillä keskittyvät erilaisten reagenssien ympärille. Yrityksen ydinosaamisena on tuottaa kaikki tarvittava laitteisto ja välineistö erilaisten prenataalien (äidin ja sikiön terveys) ja neonataalien (vastasyntyneiden) vakavien sairauksien seulontaan. Noin 70% kaikista maailman seulotuista vastasyntyneistä seulotaan PerkinElmerin tuotteilla. Joonas kertoo, että laskelmien mukaan seulonnat pelastavat 70 vastasyntynyttä päivässä.
Joonas kuvailee tavallista työpäiväänsä kokouksien täyttämäksi, sillä työ on asioista “kärryillä” pysymistä. Kokoukset liittyvät joko johonkin käsillä olevaan projektiin tai koko organisaatioon. Lopun osan työaikaa Joonas käyttää tuotekehitysdokumenttien hyväksymiseen ja kommentointiin. Tuotekehitysdokumentit ovat tärkeitä yritykselle, sillä niiden perusteella osoitetaan ja arvioidaan, täyttääkö tuote “turvallisen ja tehokkaan” lääkinnällisen laitteen kriteerit, jotka myynnin kohteena oleva maa on asettanut. Yhden tuotekehitysdokumentin takana on pitkä polku testausta ja tuotekehitystä. Joonas kertoo, että tuotekehitysdokumentteja ja yritysten muita dokumentteja auditoi myös ulkopuoliset toimijat.
PerkinElmer on tarjonnut Joonakselle johtamiseen ja liiketoimintaan liittyviä jatkokoulutuksia, joita järjestetään säännöllisesti. Näiden koulutusten lisäksi Joonas on opiskellut työn ohessa datatieteitä, kuten ohjelmointia. Työhön liittyvät biologiset ja teknologiset asiat opiskellaan hänen mukaansa omatoimisesti. “Yliopisto antaa valmiudet oppia työelämässä. Työelämässä sukelletaan usein todella spesifiseen aiheeseen esim. yhden markkerin sielunelämään.”
Parasta nykyisessä työssä on Joonaksen mukaan teknisten ongelmien ratkaisu. ”Kun onnistuu löytämään hyvän teknologisen ratkaisun, se heijastuu suoraa siihen, kuinka tuotteet ovat käytettävissä tavallisille ihmisille terveydenhuollossa, mahdollistaen näin paremman ja tarkemman diagnostiikan.” Myös työkaverit motivoivat ja Joonas kertoo yhdessä tekemisen olevan hauskaa. PerkinElmer on Joonaksesta mukava työpaikka säännöllisine tilaisuuksineen, sählykerhoineen ja perhepäivineen. “Tukea löytyy niin alaisten kuin esimiesten osalta.”
Tulevaisuudessa Joonas toivoo ammatillista kehittymistä. Hän heittää, että kansainvälinen esimiesvastuu voisi olla mielenkiintoinen haaste. Kuinka muodostaa toimiva esimies-alais-suhde osittain etänä ja miten sellaisen kuvion saisi pitkässä juoksussa “pelittämään”.
Joonaksen vinkit opiskelijoille
Haastattelun lomassa Joonas kannustaa opiskelijoita opiskelemaan juuri sitä mitä itseä kiinnostaa, kehottaa välttämään itsesensuuria työnhaussa ja rohkaisee heittäytymään ryhmätöihin.
“Älä mieti, mitä kannattaa opiskella, jotta tuloksena olisi varma työpaikka tai mikä opintokokonaisuuksien yhdistelmä olisi järkevä. Todennäköisesti se on järkevä.” Monialaisuus näkyy Joonaksen mukaan työelämässä. Esimerkiksi biologian yhdistämistä ohjelmistotieteisiin tai matematiikkaan tehdään paljon.
Jos kiinnostuksen kohteena on päästä toimimaan diagnostiikkateollisuuden parissa, Joonas suosittelee hakeutumista kurssille, joka käsittelee laatujärjestelmää ja ISO13485- standardia. Standardi kattaa käytännössä kaiken diagnostiikka-alan toiminnasta, valmistuksesta tuotekehityksen tukemiseen. ISO13485-standardin ymmärrys ja osaaminen on Joonaksen mukaan arvokasta, sillä harvalla työnhakijalla on alun perin osaamista sillä saralla. “Jos standardista ymmärtää perusteet, on jo nostanut itsensä hakijoiden joukosta eri tavalla esille”, Joonas alleviivaa.
Itsesensuurilla Joonas tarkoittaa sitä, ettei kannata jättää työpaikkoihin hakematta, vaikka ei täyttäisikään ilmoituksen jokaista vaatimusta. Esimerkiksi mikäli työpaikkailmoituksessa haetaan kemistiä, se ei välttämättä tarkoita vain kemian alalta valmistunutta, vaan henkilöä, jolla on kokeellista taustaa. Joonas huomauttaa myös, että työpaikkaa hakiessa tittelit kuten “projektipäällikkö” voi yrityksestä riippuen tarkoittaa melkeinpä mitä vain. Työhaastattelussa kannattaakin siis tarkkaan selvittää, mitä työnkuvaan käytännössä kuuluu.
Joonas on tehnyt vuosien aikana havaintoja ryhmädynamiikasta ja ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Hänen mielestään ryhmätyöskentelytaidot ovat tärkeä asia, sillä yritysmaailmassa projektissa voi olla 10 henkeä ja isommissa projekteissa jopa 50–100 ihmistä. “Kommunikaatio on aika erilaista, kun 10 ihmistä tekee saman asian ympärillä joka päivä töitä, kuin että tekisit asiat yksin. Haastavinta on, miten erilaiset ihmiset saa oikealla kommunikaatiolla ymmärtämään asiat samalla tavalla.”
Joonas vakuuttaa, että fiksu ihminen pääsee nopeasti ryhmädynamiikkaan kiinni, mutta kannustaa jo koulumaailmassa heittäytymään ryhmätyötilanteisiin. Hän ajattelee näiden tilanteiden olevan turvallisia tilanteita oppia. “Hyvä esimerkkitilanne on, että yksi ryhmässä ajautuu tekemään työn muiden puolesta. Tässä kohtaa pitää pysähtyä, ja uskaltaa istua ryhmänä alas ja jakaa vastuut.” Toisena esimerkkinä Joonas nostaa digitaalisen viestinnän ja sen, että sähköpostit on pidettävä mieluiten lyhyinä ja ytimekkäinä. “Jotain on pielessä kommunikaatiossa, jos tarpeen on lähettää A4 kokoinen sähköpostiviesti, ellei kyseessä ole tiedotus tai kiitoskirje.”
Lopuksi Joonas rohkaisee jokaista tarttumaan eteen tuleviin mielenkiintoisiin tilaisuuksiin, vaikka ne eivät istuisi täysin suunnitelmiisi. Näin Joonas itsekin päätyi lopulta yritysmaailmaa. “Ole kiinnostunut asioista, tee työsi hyvin, niin mahdollisuuksia, johon tarttua, tulee vastaan.”
28.11.2022
Haastattelijat: Alli Raittinen, Katariina Helasmäki